Kolmantena pajana koulussa ryhmälläni oli puupaja. Myönnän heti, että minulla oli ennakkoluuloja tuota kolmepäiväistä kohtaan. Ajattelin, ettei noin lyhyessä ajassa ennätä tehdä mitään innostavaa, ja istuisimme vaan puukot kourassa pölyn keskellä. Onneksi ennakkoluulot osoittautuivat vääriksi, vaikka ihan ensin meille annettiinkin ne puukot ja puupalikka.
Käsky kävi, että oli tehtävä hyrrä. Valmiin mallin mukaan sellainen, mikä lähtee kämmenten välissä pyöräyttämällä korkealle lentoon. Yllättäen puu vei mennessään, ja hyrrän hiominen millintarkasti olikin mukavaa puuhaa. Hauska vekotin tuosta tuli! Näiden kuvien jälkeen hioin vielä lisää, huomaan alemmassa kuvassa epätasaisuuksia. :)
Seuraavaksi halusin tehdä jotain, mikä päätyy oikeasti käyttöön, ja voiveitsi tuli ensimmäisenä mieleen. Halusin tehdä lapsen käteen sopivan, pienen ja näppärän.
Ylemmässä kuvassa veitsi on vielä kesken, löytyy kulmaa ja karheutta. Alemmassa valmiina ja öljyttynä, ja juuri sellaisena kuin toivoinkin!
Aikaa oli edelleen paljon, ja ideat hukassa. Halusin päästä kokeilemaan sorvia, mutta koulun väliaikaistiloissa väliaikaisvälineillä jonkin verran suunnitelmia piti rajata pois. Yksinkertainen on kaunista, joten sorvasin simppelin tarjoilutelineen jalan. Sen päihin liitin kaksi pyöreää levyä, ja koko komeus on tarkoitus maalata vielä valkoiseksi jossain vaiheessa.
Keskimmäisestä pallosta tuli muita pienempi, koska sorvatessa siitä lohkesi pala pois. Kumman koukuttavaa puuhaa, ajantaju katosi täysin ja hengittämistä piti muistutella itselleen.
Sorvaamisesta innostuneena käytin viimeisetkin hetket hyväkseni, ja tein hunajahyrrän. Koululla on talttoja tällä hetkellä niukanlaisesti, joten hunajaan uitettavan pään raot ei kovin syviä ole. Pinta on ihanan sileä ja muotokin kiva, tykkään kovasti vaikka itse sanonkin! :)
Muoks. Pitää ihan tulla vielä lisäämään jälkeenpäin, että opettajan avustuksella sorvia opettelin käyttämään, en suinkaan ole seppä syntyessäni. Hän sorvasi neliskulmaisesta palikasta ensin pyöreän, jotta minun on turvallisempi sorvata haluamani muodot. Myöskin ison poran käytössä olin lähinnä katseluoppilas.
Ettei vaan kukaan luule mun häärineen pajalla ihan omin neuvoineni... :) Lopullinen jälki on kuitenkin ihan mun omista käsistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!