Koulutyönä koruja

Toisella viikolla meidät jaettiin ryhmiin, ja jokainen ryhmä meni tutustumaan eri pajaan kolmen päivän ajaksi. Jos jollain on vielä koulun alussa epäselvyyttä omasta tulevasta suuntautumisesta, tässä vaiheessa eri vaihtoehtoja vielä voi harkita. Itse pääsin aloittamaan metallipajasta. Mielikuvat liittyi kipinöihin ja takomiseen, rautakankiin ja miehisiin juttuihin. Yllätys olikin iloinen, kun pääsimme suunnittelemaan ja tekemään koruja.

Tästä lähdettiin. Muutaman kuparilenkin tein ja niitä pyörittelin, ihan vieraaseen materiaaliin oli aluksi hankala saada otetta.

Aika riensi, ja oli alettava saamaan tulosta aikaan. Opettaja esitteli erilaisia ketjuja, ja kuninkaanketjun malli kiinnosti. Hetken sai pähkäillä, että miten mikäkin lenkki kääntyi, mutta äkkiä innostus vei mukanaan. Lopputulos on hieno rannekoru itselleni, kyllä olen ylpeä tuosta. :)

Aikaa vielä oli, joten halusin kokeilla erilaista ketjua. Jossain netin syövereissä olen nähnyt ihania kuvia runsaista nappikoruista. Erilaisia nappeja minulla on kotona liian paljon omiin tarpeisiini nähden, harvoin tulee ommeltua napillisia vaatteita. Nämä hienoimman väriset oli hyvä tuhlata koruihin, missä ainakin pääsevät käyttöön. Nauhan kävin ostamassa valmiina askartelukaupasta.

Hiellä ja vaivalla (ja haavaisilla sormenpäillä) sahattuja kuparilenkkejä oli vielä, joten taiteilin lopuista pikkuruisen avaimenperän.

Kolme päivää metallipajalla tuntui lopulta liian lyhyiltä. Kivaa oli!

Koulutyönä kassi

Toisena koulutyönä saimme suunnitella kassin, pussin, laukun tai jonkun asian, millä voi kantaa ja kuljettaa jotain. Suunnitteluvaihe on aina minulle se vaikein, mikään idea ei tunnu tarpeeksi hyvältä. Käytössämme oli koulun rajalliset materiaalit, mikä rajasi pois joitain ideoita.
Päädyin suunnittelemaan yksinkertaisen putkikassin, missä voisin kuljettaa esimerkiksi ompeluksia koulun ja kodin välillä.
Kassiin piti applikoida jotain, ja siitä piti löytyä ympyrä, kolmio ja neliö. Ajan rientäessä kovaa vauhtia piirsin sitten vain jotain, eli tähden ympyrän sisälle.



Seuraavaksi pääsin piirtämään kaavat ja leikkaamaan kankaat. Vielä tämän kuvan ottamisen jälkeen piti vaihtaa suunnitellut vetoketjut sopivampiin, ja leikata unohtuneet kappaleet.

Taskun ompelu jännitti, mutta kyllä siitä tasku tuli. Vaatii lisää harjoitusta.

Valmis työ on ihan kiva, olen tyytyväinen lopputulokseen.

Kassin saumanvarat on kaikki vuorin ja päällisen välissä. Tämän hahmottamisessa auttoi kummasti ne ommellut penaalit, samalla idealla sai tämän tehtyä siististi.

Koulujuttuja

Yksi isoista haaveistani on toteutunut, kun olen päässyt opiskelemaan käsi- ja taideteollisuusalaa Jyväskylän ammattiopistoon. Vielä sitä en ole tässä blogissa aiemmin mainostanut, mutta nyt sille tuli sopiva sauma, kun koulutyönä piti perustaa blogi. Sai myös käyttää jo olemassa olevaa käsityöaiheista blogia, joten luonnollisesti valitsin oman tutun Karamellipuuni, ja tulen kertomaan tässä blogissa myös koulutöistä.

Ensimmäinen viikko oli lämmittelyä ja tutustumista, vierailimme toisena päivänä Suomen käsityön museossa. Siellä tehtävänä oli etsiä ja piirtää ylös joku omaa silmää miellyttävä yksityiskohta. Valitsin Marimekon näyttelystä Maija Isolan muija-kuosista ommellun pussukan. Saatte nyt muutaman kuvan verran nauttia huikeista piirtäjän lahjoistani...



Seuraavana päivänä kävimme Keski-Suomen museossa, missä tarkoituksena oli etsiä ideoita nauhaornamenttia varten. Moderni suomalainen ryijy-näyttelystä jäi mieleeni valtavat, rauhoittavat, pehmeät neliöt. Toisena bongasin kauniit, vanhat kirkon ovet, missä jokainen lauta oli naulattu päästään kahdella naulalla. Nämä yhdistin yksinkertaiseksi kuvioksi.

Piirtäminen jatkui. Nyt oli vuorossa piirtää valoja ja varjoja esiin tuomalla erilaisia pintoja. Löytyy arkistokaapin oven mutka, aaltopahvisen laatikon yläreuna, paperipino pöydällä, oma hiha, kaapin takavaneri ja seinän koloset.

Aiemmin suunnitellut ornamentit päästiin piirtämään suuremmassa koossa katuliiduilla asfalttiin. Liiduista ei löytynyt ihan kaipaamiani värejä, joten lopputulos poikkeaa suunnitelmasta paljon. Seliseli. Kivaa kuitenkin oli, ja vieruskavereihin tutustuttiin.

Meidät jaettiin muutaman henkilön ryhmiin, ja tehtäväksi tuli suunnitella jokaisen omien ornamenttien pohjalta yksi yhteinen kolmiulotteinen keskusornamentti. Työskentelypohjana käytettiin verkkoaitaa, materiaalit etsittiin luonnosta ja koulun kaapista. Meidän ryhmä teki tuollaisen aidasta eteenpäin työntyvän pyramidimaisen kuvion. Siinä on pajua, erilaisia oksia, jotain kuivunutta kasvin kukintoa, narua ja rautalankaa.

Tulevia juttuja tulen kirjaamaan tänne tunnisteen Koulutyöt alle. Tiedättekö, en malta odottaa! :)

Penaalia pukkaa

Tein penaalin, ja kohta niitä olikin viisi. Kumman koukuttavaa puuhaa. Ohjeen katsoin Villa jaVilla-blogista, mittojen kanssa vähän sovelsin pussukasta riippuen.

Ensimmäiseen hain päällikankaan Eurokankaasta, laitoin myös tukikankaan, mutta joko tukikangas oli vääränlaista tai kangas niin lirua ettei mikään auta, lopputulos ei ole ollenkaan ryhdikäs. Sisään kuitenkin mahtuu kaikki kalenterista ja saksista lähtien, sillä tämä on enemmänkin kokoa meikkipussi.



Tähän käytin vanhoja lempifarkkujani, vuorikangas näissä molemmissa omista kätköistä.

Tämä pikkuinenkin on vielä vailla käyttötarkoitusta.

 

Näistä seuraavista tuli aika kivat. Tämmöisiä kankaanpaloja en muistanut edes olevan olemassakaan, ne löytyi kasan alta odottamassa löytymistään. Nämä on lyhennettyjen Vallilan verhojen hukkapalat, sävy ei pääse oikeuksiinsa kännykkäkuvassa. Sopii hyvin penaaliin, pysyy muodossaan nätisti.
Etummaisen nappasi mieheni itselleen, kommentti oli "aivan mahtava". Lämmittää vaimon mieltä. :)

Kaksi haastetta

Sain kaksi haastetta Elämää Majapellolla-blogista, kiitos näistä! :) Edellisestä haasteesta onkin jo aikaa. Heti alkuun on kuitenkin todettava, että tällä hetkellä seuraan aktiivisesti niin vähän yhtään mitään blogeja, etten osaa haastaa ketään. Minulta saa haasteen kyllä pyytää, jos haluaa.

Blogini tarina:

Ohjeet (jotka saa kopioida myös omaan blogiinsa), ovat tässä:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.

Yläasteella innostuin käsitöistä tosissani, ja esikoisen odotusaikana pienimuotoinen vaatetehdas pyörähti käyntiin. Olin saanut vanhoja Muotimuksuja mistä löysin kaavat, ja Eurokankaan palalaareista metsästin edullisia trikoopaloja. Vaatteita syntyi aika pino, mutta kovin moni niistä ei käyttöön päätynyt. Valitsemani kankaat oli hankalan tuntuisia vauvalla, kaavat epäkäytännöllisiä, ompelutekniikat vielä niin hakusessa, että saumat kiristi vääristä kohtaa, ja lörpötti vastaavasti vääristä.
Aloin seurata muiden ompelijoiden blogeja, ja sain niistä kullanarvoisia vinkkejä. Ihanat laadukkaat kankaat himotti, mutten uskaltanut niitä vielä kovin paljoa ostaa, ettei mene hukkaan.
Jossain vaiheessa halusin alkaa tallettaa omatkin ompelukset yhteen paikkaan, ja uskalsin perustaa blogin. Ensimmäinen versio Kangasta ja karamelliä oli Vuodatuksessa, ja kirjoitin siinä myös muuta vauva-arkeen liittyvää.

Jostain syystä tuli tarve vaihtaa blogi pois Vuodatuksesta, olisiko toimimisen kanssa ollut hankaluuksia. Muutin Bloggeriin, ja vanha nimi vaihtui samalla nykyiseen. Tällä hetkellä keskityn blogissa pääasiassa ompeluun, tulevaisuudesta en ole ihan varma.

Taitoa ja varmuutta on tullut lisää, olen uskaltanut satsata hyvään ompelukoneeseen ja ihaniin kankaisiin. Ompelen yleensä vain tarpeeseen, joten kovin tiheä postaustahti ei ole ollut. Tämä on edelleen itselle tärkeä paikka selata omia tuotoksia, seurata kehitystä ja toivottavasti antaa ideoita muille. En ota paineita lukijoiden määrästä tai kommenteista, mutta kyllähän se kivalta tuntuu, jos joku muukin saa tästä jotain. :)




Q & A: Liebster Award haaste:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.

2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.

3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.

4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.

1. Milloin sinua puraisi käsityökärpänen?

Lapsena se alkoi, kun katsoin äitini neulomista ja ompelua. Suurin sysäys tuli kuitenkin seiskaluokalla kannustavan käsityöopettajan ansiosta. Kannustavia opettajia tuli yläasteella uudessa koulussa vielä lisääkin, lämmöllä heitä muistelen.


2. Elämäsi suurin saavutus/merkkipaalu?
Kyllä tähänastisessa elämässä suurimpana saavutuksena pidän noiden kolmen ihanan lapsen saattamista maailmaan. Suuri merkkipaalu on päätös elää omannäköistä elämää erään suuren herätysliikkeen ulkopuolella.


3. Mitä teet mieluiten vapaa-ajalla?

Minusta on kehittynyt kotihiiri. Mukavinta on olla kotosalla perheen kanssa. Kotiäitinä vapaa-aika tarkoittaa vähän eriä kuin muuten tarkoittaisi, tällä hetkellä se tarkoittaa harvinaista shoppailureissua ilman lapsia, tai keskeytyksetöntä aikaa ompeluhuoneessa.


4. Onko sinulla lapsia?
Kyllä, kolme kappaletta.


5. Tulevaisuudensuunnitelmia?

Opiskelu, työ, talon pystyssä pitäminen ja mieleiseksi remppaaminen.

6. Oletko aamu vai iltavirkku?

Ehdottomasti iltavirkku.


7. Suositko Suomalaista?

Pyrin siihen. Välillä onnistun, välillä en.


8. Pidätkö kirjoittamisesta?

Teininä pidin paljonkin, nyt siihen ei ole enää ihan samanlaista suhtautumista.

8. Lempikuosisi tai -suunnittelijasi ja miksi?

Ihan äkkiä tulee mieleen Leena Renko ja Sari Ahokainen. Näiden suunnittelemat kuosit vaan miellyttää silmää niin paljon, että nimet on jääneet mieleen. Muitakin hyviä on ja paljon.

9. Oletko kangas tai lankahamsteri?

Kangashamsteri, jos on pakko valita. Lankoja ei juuri enää ole, mutta en kyllä kovin pahasti kankaitakaan hamstraa. Jos voittaisin lotossa, tilanne olisi luultavasti täysin toinen...

10.Oletko käynyt tai suunnitellut käyväsi Karnaluksissa?

En ole käynyt, enkä varsinaisesti suunnitellut, mutta voisin hyvin käydä, jos ohi menisin.

11.Tykkäätkö matkustamisesta?

Sellaisesta kotimaan rennosta automatkailusta tykkään, juuri muuta en olekaan harrastanut. Mitään suurta hinkua ulkomaille ei ole, mutta jos joskus ottaisin tavaksi käydä, tulisi siihen varmaan hurahdettua. Vieraat kulttuurit kiinnostaa, miten monella tavalla voi elää ihan tavallista elämää.




Koska uusia en osaa nyt haastaa, en myöskään näe tarvetta keksiä kysymyksiä. Jos joku tämän haasteen minulta haluaa, keksin kyllä sitten. :) Kiitos vielä SariJohanna!

Syksyä varten itselle ja taaperolle

Niin taas on vierähtänyt edellisestä postauksesta aikaa. Välillä on ommeltu ja välillä ei, tarpeen ja innostuksen mukaan se aina menee.

Minun kotiäidin ura päättyy nyt elokuussa, ja siistille käyttövaatteelle on tarvetta. Täällä metsän keskellä on ollut se ja sama mitä päällensä pukee, mutta kohta täytyy joka päivälle olla siistiä vaatetta päälle. Värikkäät t-paidat toimii aina, mustasta en niin välitä. Raidallinen oli jo päässyt useamman kerran päälle ennen kuvaamista, siksi rypyt ja nypyt.

Kummipoikaa lahjoin äitinsä tykkäämällä Noshilla, kaavana Baby basics koossa 80 (Ob 4/11).
Samalla kaavalla koossa 74 tein kuopukselle synttäripaidan Otavanpojasta, vuosi tuli täyteen heinäkuussa. Niin se on meilläkin viimeinen vauvavuosi ohitse! Paidan kaveriksi reilulla kädellä oikaistulla Majava-kaavalla housut mun vanhoista lempifarkuista. Nämäkin käytön ja pesun jälkeen kuvattu, tuppaa päätymään vaatteet suoraan paininjalan alta käyttöön.

Kuopus tarvitsi myös siistiä hoitovaatetta syksyä varten. Bodyn kaavaksi valitsin Sausage dogin (4/14). Tämä oli jostain syystä miellyttävä kaava ommella. Tähtibodyn tein ohjeen mukaan hihoja lukuunottamatta, mutta muihin lisäsin kestovaippavaraa alas.

Vasta nyt hoksasin, että tämä ommel on tarkoitettu ommeltavaksi erillisen paininjalan kanssa. Sen kanssa tulee paljon siistimpää jälkeä, ja ompeleen kulkua on helpompi ohjata. Kyllä taas sai suu korvissa ommella. :)
Harmikseni neppiä laittaessa onnistuin saamaan kankaan neppipihtien mustan kumisen osan väliin, ja siitä jäi ruma tahra. Toivottavasti lähtee pesussa!