Päivänpaistetta 68cm

"Paista päivä, helli helle, paista meille jokaiselle. Paista myöskin päiviin pilvisiin.
Paista päivä ihmisille, lapsille ja vanhemmille, hohda lämpö ihmissydämiin.
Hoivaten kuin äiti lastaan, rakastaen ainoastaan, paista päivä, helli helle ihmissydämiin."

Harmaan pimeä marraskuu, mikäs sen parempi ajankohta pukea lapsensa päivänpaisteeseen.
Joustofrotee siitä samasta kimperin kymmenen euron froteepussista, mistä olen tehnyt jo monenmoista. Kaavana Ottobren jumpsuit, niska-haaramittaan lisäsin pituutta ja hupun vuoritin trikoolla. Lopputulos on ihana, kun päältäpäin katsoo. Nurjalle näen vain minä. :)

Vetoketjun ompelu meinasi syöstä mut epätoivoon. Monta ompelua, purkamista, asettelua, neulaamista. Ei onnistu ei, koko systeemi kupruilee ja vielä pitäisi raidatkin jollain tavalla kohdistaa.
Siinä vaiheessa, kun kanttaus oli jo melkein pilalle rei'itetty, hengähdin syvään ja päätin pelata varman päälle. Neulasin vetskarin kanttaukseen tarkasti ja harsin sen kiinni ihan omin pikku käsin. Hitaasti, kieli keskellä suuta lähdin ompelemaan koneella. Nyt ei enää kupruillut, mutta hyppytikkiä teki kaksoisneula senkin edestä. Jos osaisin kiroilla, työskentelyni seuraaminen olisi ollut lapsilta kiellettyä.
Kun hyppytikkiä tuli enää siellä täällä, päätin ommella kanttauksen ympäriinsä kiinni. Muutaman kohdan paikkasin jälkeenpäin, ja pari hyppytikkiä työhön jäi. Nurjalla puolella solmuja ja mieli mustana, mutta sainpahan tehtyä. Valmista vaatetta katsoessa harmitus muuttui iloksi, sillä vetskari ei kupruile, kerrankin!

Tämän parempia kuvia en taaskaan malttanut ottaa, sillä jumpsuit oli kiire saada Otavaani, tähtipoikaani lämmittämään. Kannatti tehdä. :)